Lian Orluli— Iha vila Ainaro ida ne’ebé hakmatek, iha área Kotpere nian iha postu Ainaro, hamriik uma modestu ida ho medida besik metru hitu ho metru neen. Ninia didin sira tahan anin malirin ho foho nian, no ninia rin sira sai sasin ba hakat pasu neineik hosi inan feto na’in-rua ne’ebé depende ba malu. Iha uma ne’ebá hela feto-faluk ida ho tinan 85 naran Cristina do Rosário ho nia oan-feto, Manuela do Rosário.
La Do’ok hosi barullu no movimentu sidade nian,la asesu dalan ho adekuadu, moris la’o ho ritmu ida ne’ebé diferente neineik liu, hakmatek liu, no todan liu. Maibé iha silénsiu ne’e hafalun ho istória domin, tauk, no esperansa ne’ebé maka besik atu mate.
Cristina la tauk mate. Saida maka nia tauk maka buat ida ne’ebé avandona (terlantar) duké mate rasik: tauk liu mundu haluha nia oan.
Moris iha susar nia laran. Viazen ba Cristina nia uma la fasil. iha dalan kiik ida ho fatuk-rahun maka dalan asesu úniku, no faluk Cristina ho nia oan, husi pasu ida ne’e maka luta ida. Laiha veíkulu ida maka bele asesu diretamente ba sira nia Fatin. Atu to’o iha estrada boot, ema ida tenke la’o tuir dalan ne’ebé ladún di’ak nia ho nian oan feto Manuela ne’ebé vulneravel.
Sira nia uma hamriik ho medida metru 7X6. Bainhira nakukun hahu hafalun rai, taka metin ho kalohan, Naroman úniku mai hosi lanterna simples sira ka lilin sira ne’ebé iha nakukun. Iha kondisaun sira hanesan ne’e, tempu parese para lalais liután, no mundu parese dook liután.
Cristina, neʼebé agora tinan 85, nia la iha ona forsa hanesan uluk. Nia isin hetan ataka beibeik husi moras isin-manas, ulun-moras, no mear ne’ebé la para. Maski la’o presiza kuidadu no dala barak lori tempu naruk liu duké loron baibain.
Maibé Cristina nia kondisaun la’ós de’it todan iha uma-laran.Ninia oan-feto, Manuela, moris ho defisiénsia iha ain. Nia labele movimenta ho livre hanesan ema seluk. Etapa ida ba ida presiza esforsu exra, no iha ninia moris barak, nia depende ba nia inan.
Inan Feton nain rua ne’e, ida-idak ho nia limitasaun rasik, hodi suporta malu.
Tauk ne’ebé la ko’alia.
Iha lokraik ida, ho lian neneik maibé signifikativu, Cristina fó sai nia fuan:
“Ha’u la tauk Maromak sei bolu ha’u ohin ka aban. Maibé ha’u ta’uk liu ema ida sei la haree ha’u nia oan-feto Manuela.”
Ida-ne’e fraze simples ida, maibé ida-ne’e lori pezu emosionál ne’ebé klean. Ba Cristina, mate la’ós buat ida ne’ebé maka halo tauk. Nia moris naruk ona, hasoru susar barak, no simu katak loron ida nia sei lakon. Maibé saida maka preokupa, maka Manuela nia futuru hafoin nia lakon.
“La haree” la’ós de’it kona-ba sai invizível fíziku. Signifika la hetan nota, la hetan kuidadu, la hetan konsiderasaun.
Iha mundu ida ne’ebé maka dala barak la’o lalais no okupadu, ema sira hanesan Manuela fasil atu hetan marjinalizadu. Laiha ema ida atu akompaña beibeik sira, sira nia ezisténsia bele lakon ba ho silénsiu. Cistina komprende ida-ne’e ho klaru liu.
Ligasaun ida ne’ebé labele troka
Manuela rasik hatene didi’ak kona-ba figura ne’ebé nia sempre depende ba.
Ho lian ne’ebé nakonu ho emosaun hafalun ho triste, nia hatete dala ida:
“Ha’u nia inan mesak maka hadomi ha’u rohan-laek. Bainhira ema seluk la’o dook, ha’u nia inan hela ho ha’u. Nia kaer ha’u nia liman, no ami la’o hamutuk, neneik la’o ba oin. Bainhira ema seluk la haree ha’u, ha’u nia inan maka haree ha’u.”
Liafuan sira-ne’e deskreve relasaun ida ne’ebé ema ida labele troka.
Ba Manuela, nia inan la’ós de’it inan-aman ida. Nia maka belun ida, protetór ida, no mundu ida iha nia an rasik.
Enkuantu ema seluk bele haree limitasaun sira, Cristina haree nia oan hanesan ema ida ne’ebé merese hetan domin kompletu. Nia nunka husik Manuela, maski bainhira situasaun sira sai susar.
Lasu ida-ne’e harii la’ós iha konfortu, maibé iha luta loroloron nian iha pasu ki’ik sira iha dalan, iha kalan nakukun sira lahó eletrisidade, no iha tempu loron maiske sira nia isin la forte ona maibé fuan nafatin ba maromak.
atividades kada loron ne’ebe sira rua halo maka hakbesik ba maromak, sira nugka husik tempu ne’ebé mamuk hodi agradese ba maromak. Crista hatete “Maromak deit maka la halo deskriminasaun”
antes halo atividade iha kada loron, sira sempre agrdese uluk ba maromak iha tempu dader ho orasaun, iha igreza Paroquia Nosa Señora de Fátima Ainaro mak sai sasin, kada loron-loron iha tempu dadaer, ba hasa’e orasaun simples ho agrdese oferta ho missa.
Família ne’ebé dook no konfiansa ne’ebé frajil. Cristina la’ós mesak, biolójikamente. Nia iha oan-mane ida, Antonino do Rosário. Maibé Antonino hela dook husi sira, luta atu buka moris iha fatin seluk. Distánsia la’ós de’it jeográfiku; ida-ne’e mós kona-ba prezensa.
Maski iha oan-mane ida no bei-oan sira, Cristina la fo fiar tomak katak sira sei bele hakarak atu tau matan ba Manuela ho laran tomak.
Konfiansa susar atu harii, liu-liu bainhira sira mesak, ida-ne’e kona-ba ema ida nia moris ne’ebé depende tebes ba ema seluk nia kuidadu.
Manuela rasik iha oan nain tolu. Maibé realidade ne’ebé maka’as maka nia labele konfia nia moris ba sira.
kria siklu solidaun nian ne’ebé susar atu hakotu: inan ferik ida ne’ebé tau matan ba nia oan ne’ebé mós presiza kuidadu, lahó garantia katak ema seluk sei kontinua papél ne’e.
Istória kona-ba Migrasaun no Asisténsia ba Família
Luta moris Cristina ho nia oan Manuela laos deit iha situasaun uma laran, maibe’e mos sofre ba sira nia nasaun rasik, iha tinan 1980 sira rua mos sofre hotu ba rai da ne’e, sai sasin mos iha prosesu konstruksaun Stadu da RDTL, to hetan indepedesia.
Antes ne’e, Cristina ho Manuela hela iha Aldeia Suro-Craik. Maibé, bainhira Timor lorosa’e hetan ona independensia sira rua deside hela iha Ainaro vila,Tanba Cristina hare ba situasaun Manuela nian nebe’e presiza duni atu hela iha vila nune’e hodi hakbesik liu ba sentru saúde nune’e bele halo tratamnetu besik bainhira sira rua hetan moras, ikus mai sira muda ba Kotpere hosi sira nia subriñu, sr.José.
Tuir José, desizaun ida-ne’e halo tanba nia haree sira-nia kondisaun ne’ebé fraku ba beibeik no presiza hela-fatin ne’ebé adekuadu liután.
Nia ajuda sira harii uma simples ida ba sira kuartu rua, sala vizita ida, no varanda ki’ik ida. Cristina no Manuela hela iha uma ida-ne’e durante tinan 17 liubá.
Maibé, relasaun família nian la’ós sempre di’ak.
José fó sai katak Cristina dalaruma luta atu simu asisténsia balu, inklui instalasaun eletrisidade no asesu ba estrada, ne’ebé oferese. Iha dinámika sira ne’ebé la’ós sempre vizivel hosi li’ur diferensa sira iha perspetiva sira, no karik Cristina nia sentidu independénsia ne’ebé maka’as ne’ebé halo nia laran-rua atu depende tomak ba ema seluk.
Ida-ne’e aumenta kompleksidade ba sira nia situasaun.
Iha parte ida, iha ajuda ne’ebé disponivel. Iha parte seluk, iha limitasaun sira tantu ekonómiku no interpesoál.
Moris Lahó Eletrisidade: Nakukun iha Tempu Kalan
maiske sira sira iha ona roman eletresidade maib’e dala ruma lampu sira mate,laos lakohi uza maibe’e laiha osan hodi soso pulsa ba eletrisidade, la’ós de’it kona-ba labele haree televizaun ka uza dispozitivu eletróniku sira. Ida-ne’e kona-ba kualidade moris nian iha jerál, poupansa ida ne’e maka sira enfrenta durante tinan naruk.
La ho roman eletrisidade: Kalan sira sai naruk no nakukun liu, Risku ba asidente sira aumenta, Asesu ba informasaun limitadu tebes, Sentimentu seguransa nian la seguru
Ba idozu sira no ema ho defisiénsia sira, situasaun ne’e sai dezafiu liután. Imajina tenke la’o iha uma laran iha nakukun laran, ka hasoru emerjénsia ida lahó naroman ne’ebé adekuadu.
Enkuantu Cristina nia subsídiu ba idozu sira ajuda hatán ba nesesidade báziku sira, ida-ne’e la to’o atu instala eletrisidade iha sira nia uma. No iha ne’e, maka lakuna sai aparente entre asisténsia ne’ebé disponivel no nesesidade loloos iha terenu.
Apoiu Iha, Maibé La To’o
Cristina no Manuela la’ós abandona kompletamente. Sira hetan asisténsia husi governu lokál, grupu relijiozu sira, no família no viziñu sira. Maibé, asisténsia ne’e limitadu. Ida-ne’e bele sufisiente atu sobrevive, maibé ida-ne’e la sufisiente atu hadi’a sira nia kualidade moris ho signifikativu.
Asuntu sira hanesan asesu ba eletrisidade, estrada sira ne’ebé di’ak, no kuidadu ba tempu naruk seidauk rezolve. No ba Cristina, tempu labele hein.
Loron ida-idak ne’ebé liu lori nia besik liután ba nia moris nia rohan. No loron ida-idak liu, ninia preokupasaun ba Manuela nia futuru sai boot liután.
Xamada ida ba Umanidade
Istória kona-ba Cristina no Manuela la’ós de’it kona-ba ema na’in-rua. Ida-ne’e maka reflesaun ida hosi moris barak ne’ebé subar iha estatístika no relatóriu ofisiál sira nia kotuk.
Sira maka reperejenta hosi grupu sira ne’ebé dala barak la haree:
• Idozu sira ne’ebé moris iha kiak nia laran
• Ema ho defisiénsia iha área remota sira
• Feto sira ne’ebé lori todan duplu nu’udar inan no kuidadu-na’in
Cristina nia liafuan sira “Ha’u ta’uk ha’u nia oan ema sei la haree” tenke sai hanesan lembransa ida ba ita hotu.
Katak iha nafatin ema sira ne’ebé moris iha atensaun nia ninin, ne’ebé nia ezisténsia fasil atu haluha.
Esperansa iha limitasaun sira nia leet
Maski moris iha situasaun neʼebé susar, maibé Cristina no Manuela aguenta nafatin.
Sira kontinua moris loron ba loron, tau matan ba malu, haforsa malu.
Esperansa ki’ik ida sei iha espera katak loron ida, sira nia situasaun sei sai di’ak liután. Katak sei iha liman ne’ebé lolo, la’ós de’it atu fó temporáriu, maibé atu kria mudansa loloos.
Asesu ba eletrisidade, porezemplu, bele sai hanesan inísiu ida ne’ebé simples maibé signifikativu.
Liu fali ida-ne’e, sira presiza garantia katak Manuela sei la mesak hafoin Cristina lakon.
Tanbasá Ita Tenke Kuidadu
Iha mundu ida ne’ebé maka ligadu ba beibeik, ironia boot liu maka ema sira moris nafatin la iha ligasaun—husi asesu, husi kuidadu, no husi sistema sira ne’ebé maka tenke proteje sira.
Istória ida-ne’e dezafia ita atu husu:
• Sé mak responsavel ba sira neʼebé labele tau matan ba sira-nia an rasik?
• Asisténsia ne’ebé disponivel hatán duni ba nesesidade sira?
• Saida mak ita bele halo nu’udar komunidade?
Empatia de’it la to’o. Presiza asaun loloos.
Konklusaun. Iha uma ki’ik ne’ebá iha Kotpere, inan faluk ida kontinua ho luta moris loro-loron ho hanoin moris diak ida ne’ebé la para.
Nia la ta’uk mate. Nia tauk de’it katak depois nia lakon, mundu sei sai mesak liu, ba nia oan Manuela.
No karik, iha ne’ebá maka ita-nia devér nu’udar ema seluk atu asegura katak laiha ema ida maka “invizível”.
Katak moris hotu-hotu, maski ki’ik oinsá, iha valór no merese atensaun. Tanba ikus mai, buat ne’ebé presiza liu la’ós de’it asisténsia materiál, maibé garantia katak sira la mesak.
No katak bainhira inan ida ikus mai sai ho dame, nia bele halo ida-ne’e lahó ta’uk hatene katak nia oan sei vizivel nafatin iha mundu ida ne’e.
Jornalista : Zaza
Editor : Clementina Fatima





































