Lian Orluli- loron 14, Febreiru—Iha serimónia lansamentu tau fatuk dahuluk ba rehabilitasaun estrada kapital Ainaro, Primeiru-Ministru, Xanana Gusmão, hato’o mensajen reflesaun ida, mensajen ida ne’ebé hamosu konxiénsia públiku nian. Iha atmosfera ida ne’ebé nakonu ho esperansa ba dezenvolvimentu no progresu infraestrutura nian, nia hato’o pergunta ida ne’ebé simples maibé kle’an:
“Saida maka signifikadu husi udan ida ne’e? La’ós Matak malirin, maibé lisaun ida.“
Pergunta ne’e la’ós de’it figurativu. Ba Ainaro oan sira, udan sai hanesan metáfora ba moris, luta, no prosesu harii nasaun. Tuir Xanana nia haree, udan la lori de’it matak malirin ka deskonfortu. Ida-ne’e simboliza iha dezafiu buat ruma ne’ebé dalaruma difikulta, maibé mós fó moris.
Udan hanesan Símbolu Luta nian. Ba povu Timor-Leste, udan iha oin rua. Iha parte ida, ida-ne’e bele estraga estrada sira, difikulta atividade sira, no koko atividade infraestrutura nian. Maibé iha parte seluk, udan fó adubu ba rai, agrikultura, no garante sustentabilidade ai-han.
Liu husi analojia ne’e, Xanana enkoraja públiku liu-liu povu atu haree dezafiu sira nu’udar parte ida hosi prosesu kreximentu. Fatuk-inan ne’ebé foin tau ba estrada iha kapital nian simboliza kompromisu ida atu rezolve “udan” dezenvolvimentu nian—karik iha forma limitasaun orsamentál, kondisaun jeográfika, ka dinámika sosiál.
Dezenvolvimentu no Konxiénsia Koletiva, Mensajen ida-ne’e mós iha relativa morál ida. Dezenvolvimentu la’ós de’it asuntu governu nian, maibé responsabilidade ne’ebé fahe. Hanesan udan monu rai ba ema hotu-hotu la iha diskriminasaun, benefísiu husi dezenvolvimentu tenke sente hanesan.
Ho nia estilu karakterístiku refletivu no filozófiku, Xanana ko’alia la’ós de’it kona-ba alkatraun no beton, maibé mós kona-ba nasaun nia karakterístika. Nia subliña, dezafiu hotu-hotu tenke interpreta hanesan lisaun ida hodi hametin unidade no reziliénsia nasionál.
Nia hatete “Ainaro ho Esperansa Foun, hahu Inovasaun ba estrada urbana iha Ainaro marka signifikativu ida iha esforsu sira atu hadi’a konetividade no moris-di’ak komunidade lokál nian. Infraestrutura ne’ebé di’ak liu hein atu hasa’e kreximentu ekonómiku lokál, rasionaliza distribuisaun produtu agríkola sira, no hametin ligasaun interrejionál sira”.
Maibe, liu husi diskursu kona ba udan, Xanana fo hanoin mai ita katak dezenvolvimentu fisiku tenki lao hamutuk ho dezenvolvimentu mental. Estrada ida ne’ebé metin sei , atravesa hosi komunidade ida ne’ebé reziliente.
Ikusmai, pergunta “Saida maka signifikadu husi udan ida ne’e? ne’esai lisaun ida?” nee la’ós de’it retórika. Ida-ne’e maka konvite ida atu reflete: katak dezafiu ida-idak ne’ebé monu ba rai nasaun ida-ne’e nian lori duni lisaun ida kona-ba pasiénsia, perseveransa, no esperansa ba futuru ida ne’ebé di’ak liu.
Ekipa : Redasaun




































